Finn
Taitoin viimeiset metrit varovasti pitkin porrasmaisia askelmia. Pääsin ylös harjanteen päälle, jolloin uskalsin vihdoin katsoa kunnolla ympärilleni. Näky sai minut melkein liikutuksen valtaan. Tuntui kuin olisin ollut aivan Alppien huipulla, sillä ympäröivät lumihuippuiset vuoret näyttivät katselevan maailmaa kanssani samalta korkeudelta tai alempaa. Vuorijonoja piirtyi esiin kaikkialla, rosoisia huippuja aivan lähellä ja hentojen pilvien saartamina kaukaisuudessa. Vuorten väliin avautui joka puolelle notkelmia ja syviä laaksoja. Aurinko paistoi täydellä teholla näihin korkeuksiin. Ilma oli selkeä, eikä keskikesän tyypillisestä utuisuudesta ollut tietoakaan. Tunsin olevani kuin ulkopuolinen tarkkailija, tarkastelemassa maailman katolta maapallon koostumusta ja sen mahtavimpia rakenteita. Maisema oli täydellinen, ja onnen puistatus kulki lävitseni.§§Yksin halki Alppien on innokkaan vaellusharrastajan tarkka matkakuvaus unohtumattomasta seikkailusta halki Ranskan Alppien, läpi syvien ja vehreiden laaksojen, yli korkeiden ja lumenpeittämien solien, aina Genevejärven rannalta Nizzan aurinkoon.§§Teos vie lukijan mukaan kuukauden ja kuudensadan kilometrin mittaiselle vaellukselle ja telttaretkelle Alppien kesäisille rinteille, joilla pitkäksi venähtäneen talven myötä viipyili yhä turhan lumisia solia.
